Historia

Naarvan Riistamiesten perustava kokous pidettiin Naarvassa 17.11.1960. Oikeusministeriö hyväksyi seuran yhdistysrekisteriin 25.4.1961. Metsästysseuran perustamisen aktiivina toimi kansankoulunopettaja Sulo Leppänen. Ensimmäiseen hallitukseen valittiin Leppäsen lisäksi Pentti Häikiö, Pekka Toivanen, Kusti Hartikainen, Reino Särkiniemi ja Onni Kurvinen. Perustamishakemuksessa toiminnan tarkoitukseksi ilmoitettiin metsästysharrastuksen lisäksi myös ampuma-aseiden käytön harjoituttaminen. Naarvan Riistamiehet on osallistunut aktiivisesti ampumakisojen järjestämiseen.

Alkuvaiheessa ampumaharrastusta järjestettiin seuran toiminta-alueella sijaitsevalla Kivivaaran rajavartioasemalla. 80 luvulla rakennettiin aktiivisten toimihenkilöiden, Veikko Kontturin ja Urpo Tahvanaisen johdolla kevytrakenteinen ampumarata hirvenhiihtoja ja– hölkkiä varten Naarvanvaaran kupeeseen Surmansuolle. Aktiivinen haulikkoampuja Veikko Kontturi rakensi haulikkoradan Orilammelle. Surmansuon ampumarataa kehitettiin 80 luvun lopulla rakentamalla kiinteät taululaitteet ja näyttösuoja. Samalla siirrettiin haulikkoradan laitteet samalle alueelle.

Metsästysammuntojen ollessa suosittuja osallistui Naarvassa järjestettyihin hirvenhiihtokisoihinkin reilusti yli sata aktiivista hirvenhiihtäjää. Naarvan Riistamiehet osallistui SML:n hirvenhiihdon ja -juoksun SM-kisojen järjestämiseen kolme kertaa. Kisat järjestettiin Ilomantsin urheilukeskuksessa yhteistyössä Ilajan Erän ja Ilomantsin Erämiesten kanssa. Riistamiehet kunnostivat 90 luvun lopulla Naarvan vaaralla sijaitsevan työväenyhdistyksen majan metsästysmajaksi. Työväenyhdistyksen aloittama entisöintityö oli jäänyt pahasti kesken ja oli viimeiset hetket pelastaa hirsirunko lahoamiselta. Majasta on muodostunut myös kyläläisten tilaisuuksien ja juhlien pitopaikka.